Kannattaa tutkia taustat

6-vuotiaan viime syksyinen talopiirros. 

Iltasatuaikaan Pepitan perheessä on viime aikoina luettu Marjatta Kurenniemen satuja Pilvipaimen -kokoelmasta (WSOY 1976).

Toissailtana Pepita valitsi luettavaksi sadun nimeltä Kuka varasti Paperirouvan kakun, jonka ensimmäisten rivien perusteella arveli kolahtavan erityisesti piirtämisestä innostuneeseen 6-vuotiaaseen. Sadussa tyttö piirtää kauniin talon, pääsee yllättäen piirrokseensa vierailulle ja selvittää, mihin talon emännän kakut katoavat.

Syyllinen löytyy piirroksen takaa, jonne tytön pikkuveli oli alussa päässyt sutaisemaan pääjalkaisen. Tikku-ukko käy ryöstämässä etupuolen talosta kakkuja ja joutuukin sitten piirtäjätytön kumittamaksi.

6-vuotias arvasi kuvion jo sadun puolivälissä ja hämmästytti hajamielistä ja puhtikuun alun uuvuttamaa äitiään kertomalla epäilyistään. Lopuksi Pepita havahtui siihen, että oli lukenut juuri aivan upean sadun, joka kertoo lapsen mielikuvituksen voimasta ja ehkä hiukan myös sisarkateudesta.

Nyt Pepita ymmärtää 6-vuotiastaan paremmin. Tytär on aina halunnut piirtää vain paperin toiselle puolelle, eikä salli kenenkään muunkaan käyttää piirroksensa kääntöpuolta. Epäekologista, kyllä. Mutta turvallista.