Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

4-vuotiaan tapettimalli?


Seinäkuu on alkanut! Seinäkuussa Pepita keskittyy seinällä oleviin asioihin. Eräänlaista seinähulluutta siis.

Otetaan taas lukua, ei anneta arjen voittaa!

KUUSI. Lapsi on kokeillut millaista jälkeä liidusta tulee. Ihan kiva, mutta kokeilu on tehty suoraan paperitapettiin. Tämä liituraitateos on sohvan alla. Sijainnistaan johtuen teos saa jäädä paikoilleen. Signeerausta ei ole, mutta epäilyt kohdistuvat perheen 4-vuotiaaseen.

Jos tämä olisi tapahtunut olohuoneen julkisemmassa paikassa, tapaus olisi aiheuttanut uudenlaisen sisustushaasteen. Minkämallinen huonekalu kätkisikään uuden koristekuvion? Vai tarvitsisiko se kätkeä? Voisiko kuviota jatkaa koko huoneen kattavaksi ornamentiikaksi? Maria Wirkkalakin piirsi 4-vuotiaana tapettimallin.

Voiko siis arkisen takaiskun kääntää luovuudeksi? Yllättävää kyllä, nykyään myös sisustuskirjan sivulta voi löytää helpon ja halvan selvitytymiskeinon tilaamatta syntyneen seinätaiteen varalle. Alexandra Villefrancen ja Margaret M. de Langen Stailaa kotisi -kirjassa on vinkki, jossa lasten seinään piirtämiä viivoja on kehystetty. Ele osoittaa lapsen kädenjäljen arvostamista – tai ainakin näppärää remontin välttelyä. Kehystyshän osoittaa, että huomattu on, mutta tyyli on boheemi. Se jää jokaisen itse kokeiltavaksi, kuinka paljon kehystäminen lisää seinäpiirustusten määrää.

Kirpputoreilta voi löytää edullisesti kauniita vanhoja kehyksiä. Pepita kokeili parin vanhan hajaviivan kehystystä, ihan havainnollisen kuvan saadakseen.


Pepita itse ei pienenä koskaan piirtänyt luvatta seinään. Mutta kerran, 4-vuotiaana, Pepita sai piirtää paksuilla mustilla tusseilla isoille levyille, jotka sitten asennettiin huvimajan kattorakenteisiin. Piiloonhan ne jäivät, mutta silti piirtämisestä jai hyvä tunne. Levyt olivat kalliolla vierekkäin ja Pikku-Pepita kiersi piirtämässä niihin kaikkiin tikkumaisia ihmishahmojaan. Levyissä oli tilaa tussin liikkua. Ja Pepitan isä kertoi, miten piirustukset olisivat tallessa katon sisällä ja ehkä joskus löydettäisiin.

Kaupungeissa luvattomia seinämaalauksia pyritään ehkäisemään varaamalla tilaa luvallisille graffiteille. Samaa metodia voisi yrittää lasten kanssa. Hulvatonta ja leikkisää, vähän niinkuin Pikku-Pepitalla aikoinaan. Pysyisivätkö seinät rauhassa?



Ehkä.

1 kommentti: