Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Päivä vain ja lintu kerrallaan


Maalikuussa Pepita aloitteli lintulipastonsa maalailua. Punarinta ja sinitiainen ovat merkanneet ansiokkaasti paitalaatikkoa, mutta kovasti ne ovat odottaneet seuraa.

Vihdoin eilen illalla lipaston kylkeen lennähti uusi siivekäs. Vaan tämä olekaan ihan lähimetsästä. Smaragdinaukuja olkoon lipaston mystinen satulintu.

Lipastoprojekti on tavallaan keskeneräisyyden kiteytymä. Ennakkosuunnitelmaa ei ole, köynnökset voivat taipua uusiin suuntiin, lintuja tulee mihin ja milloin sattuu. Pepita yrittää harjoitella keskeneräisyyden sietämistä. Ja sitä, etteivät kaikki rönsyt millään pysy aina hyppysissä. Ja linnut, ne ovat vapaita, tulevat kun tahtovat.

Hei sinä, joka ehdit laittaa tähän ensimmäisen kommentin! Kerro, minkä linnun lennättäisit lipastoon seuraavaksi ja miksi. Palataan lipastoon neljännen linnun ilmestyttyä.

5 kommenttia:

  1. ♥ihana lipasto! hmmm..kirjosieppo :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kiitos. Kirjosieppo siis lehahtaa lipastoon!

    VastaaPoista
  3. Kuningaskalastaja tai kuhankeittäjä olisivat oikein oivat lintulipaston asukkaat.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! Herkullisen väriset asukkaat. Liitän heidät molemmat mukaan!

    VastaaPoista