Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Kranssi on jo ovella...


Ja myös joulu on jo ovella! Koska Pepitalla on kierrätysjoulu, romusta on tullut kultaa. Tavaravuoria hienovaraisesti kritisoivaan ovikranssiin tarvitaan paljon pientä hylättyä krääsää, kultainen spray-maali, kranssipohja ja kuumaliimaa tai ohutta rautalankaa.

Esineet suihkautetaan kullalla ja kiinnitetään kranssipohjaan. Kun sekavat värit häviävät, esineiden muodot tulevat esiin hienolla tavalla. Maalaisromantikot voivat tehdä vaikka valkoisen kranssin.

Pepitalle kranssin tekeminen oli seikkailu unohdettujen ja yhdentekevien rojujen äärelle. Kranssissa esineet saivat uuden elämän, yllättävän arvonylennyksen.

Tätä kranssia ja joulua yhdistää myös eräänlainen tavaran kultajuhla. Miten ihminen oppisi ilmaisemaan arvostustaan toiselle ilman valtavaa tavarakierrettä?

Pepita ei lähettänyt tänä vuonna joulukortteja. Tämä kranssin myötä Pepita toivottaa siis hyvää ja merkityksellistä joulua! Olkaa kultia toisillenne.

2 kommenttia:

  1. Sinikka ja Tiina Nopolan lastenromaanissa Heinähattu ja Vilttitossu joulun jäljillä Kattilakosken perheen vanhemmat käyvät filosofisen joulukranssikeskustelun. Isompi kranssi hajoaa, ja Hanna K. toteaa, että parempi että on pienempikin kranssi ovessa. Sillä osoitetaan ettei ole mitään hälläväliä-porukkaa vaan kunnoittaa perinteitä.

    Kultakranssi on kyllä tosi komea!

    VastaaPoista
  2. Upea lopputulos! Pitääpä muistaa tämä ensi joulu askartelujen lomassa. Yksittäinen krääsä muodostaa kokonaisuudesta mielenkiintoisen.

    VastaaPoista