Eskarilainen lähtee

6-vuotiaalla alkaa tänään esikoulu. Hänen kohdallaan muutos lienee pienin mahdollinen. Montessori-eskari on päiväkodin yhteydessä, jopa samassa ryhmässä kuin ennen. Toki eskarit irtoavat välillä ryhmästä omiin rientoihinsa. Vaikka ulkoisesti rutiinit säilyvätkin melko samoina, jokin ratas naksahtaa kuitenkin eteenpäin. 6-vuotiaasta on tulossa iso.

Pepita on lueskellut viime aikoina Sally Nortonin kirjaa 101 asiaa, jotka joka muksun pitäisi tehdä ennen esikoulua, suom. Juha Virkki (Atena 2010). Kirja sisältää jokaiselle vanhemmalle (ja varmaan muillekin) tuttuja tempauksia, joilla lapset saavat aikuiset tuntemaan itsensä kovin pieniksi. Kamalimpia kohtia on esimerkiksi numero 96: "Postita kirjeesi joulupukille, ennen kuin äiti ehtii nähdä sen." Tai numero 30: "Hukkaa kallein aarteesi pallomereen." Ravistavimpia on numero 82: "Älä anna äidin elää unelmiaan kauttasi."

Kesän lopulla Pepitalle tuli mieleen, että voisihan tuolle melkein-eskarilaiselle opettaa jonkin näppärän taidon. Koska 6-vuotias rakastaa keittiöhommia, hän halusi opetella keittämään kahvia. Niin siis Pepita ja mies saavat aina välillä juoda 6-vuotiaan valmistamaa virvoiketta. Tekoprosessia toki valvotaan sopivalta etäisyydeltä ja tytär saa keittää kahvia vain tilauksesta. 

Niin, 6-vuotiaasta tulee vähitellen iso, mutta se ei ole vain haikeaa, se on myös täynnä oppimisen iloa! 

21. luukku

Joulusiivousta 5-vuotiaan tapaan. Lipaston vaatteet vedettiin ulos, viikattiin lattialle riviin ja aseteltiin sitten varovasti takaisin. Montessori-päiväkotiryhmästä on tarttunut tyttäreen tervetullutta järjestelmällisyyttä.

Sunnuntaimaalari

Pepita vietti Satupäivää lomakuun merkeissä. Pepita ei keksinyt tai kuvittanut yhtään satua. Sen sijaan Pepita ruokki satua. Lastenhuoneen pyöreä piirustuspöytä korvautui lasten maalaustelineellä, joka oli löytynyt joltain kirppisrallilta viime kesänä eurolla. Telineen reunaan Pepita liimasi pyykkipojat, joiden varaan sai viriteltyä muutaman maitopurkinpohjan värejä varten. Väreiksi pursotettiin pullopeitevärit.

Pepita kokeilee, miten tyttären montessoripäiväkotiryhmässä nähty systeemi toimii kotioloissa. Jokaista väriä varten on nimittäin oma siveltimensä, joten vesikuppia ei tarvita. Vesipistettä ei yläkerrassa sijaitsevassa lastenhuoneessa ole, joten telinevirityksen voisi kuvitella kannustavan spontaaniin maalaamiseen, kun alkuvalmisteluja ei juuri tarvita. Vesikuppi ei myöskään voi kaatua, jos sitä ei ole. Pepitalle vesikupittomuus on uutta. Tavallisesti Pepitan motto on ollut, että ei maalausta ilman vettä.

Päivän viimeisen maalauksen jälkeen voi aikuinen virittää telineeseen uuden paperin seuraavaa kertaa varten. Värikupposet tosin tarvitsisivat vielä suojakuvut kuivumisen ehkäisemiseksi. Ehkä take away -kahvikupit maitopurkinpohjien tilalla toimisivat paremmin.

Viesti päiväkodista

Kun lapsi aloittaa päiväkotiuransa, vanhemmat tietenkin pohtivat, miten päivä pienellä mahtaa sujua. Joskus lapsen olosta saa viestin muullakin tavalla kuin hoitajien kertomana. 5-vuotias toi touhukkaana kotiin ensimmäisen päiväkotipäivänsä tuotoksen, eli kuvassa näkyvän maalauksen. Taidetta voi toki tulkita monella tapaa, mutta Pepita tietää, että jos tämä 5-vuotias maalaa, hän kokee olevansa turvallisessa paikassa.

Päiväkodin huoneen nurkassa on maalausteline, jatkuvasti ladattuna. Siis peiteväriä kupeissa, siveltimet törröttämässä, paperia ja teippiä käden ulottuvilla, lyijykynä signeerausta varten. Valmiin työn lapsi kuljettaa varovasti hyllyyn kuivumaan ja antaa tarvittaessa tilaa seuraavalle innokkaalle.

Pepitaa ihastuttaa taidekasvattajana tuo matalan kynnyksen maalaaminen. Käyttäjää valmiina odottavat materiaalit tekevät maalaamaan ryhtymisestä helppoa. Siveltimeen tulee tartuttua, kun on sellainen olo.

Omaa jälkeä luomassa

7-vuotias vuoli kepistä kynän.

Pepitan ja miehen lapset ovat ottaneet ensimmäiset loikat ulkomaailmassa. 7-vuotias aloitti koulun. 5-vuotias aloitti päiväkodin. 7-vuotias kuului siihen noin kahden prosentin joukkoon, joka jättäytyi esikoulun ulkopuolelle. Esikoulun aikataulu ei sopinut perheen rytmiin, sillä iltatöihin mennyt Pepita halusi nähdä poikaansa enemmän kuin vain aamuisin ja iltaisin. Tästä syksystä lähtienhän esikoulun käyminen tai ainakin "esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan osallistuminen" onkin jo pakollista.

Esikouluttamaton 7-vuotias oppi kuitenkin vuoden aikana lukemaan, laskemaan ja käyttäytymään kerhoryhmässä. Koulunaloituslahjana pikku koululainen sai vanhemmiltaan puukon, sellaisen vasta-alkajille suunnitellun. Oikeastaan lapsen vähittäisen itsenäistymisen seuraamisessa ja vuolemisen ohjaamisessa on jotakin samaa. Pitää opastaa ja luottaa.

Opastaminen ja luottaminen. Siihen samaan uskotaan myös 5-vuotiaan päiväkotiryhmän pedagogiikassa. 5-vuotias pääsi montessori-päiväkotiryhmään. Montessori-pedagogiikan motto on auta minua tekemään itse.

Pepita menee kouluun vasta kuukauden päästä. Kuvataidekouluun ja siis opettamaan. Tämä kuu on olokuu. Luvassa on hiukan palstatilaa ololle, siis olotilaa.