Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Järjestys se olla pitää!


Kiinalaisen horoskoopin mukaan on alkanut apinan vuosi. On aika asettaa jokin uuden vuoden lupaus ja apinoida jotain! Oppisiko sitä vaikka elämään hiukan vähemmällä tavaralla? Järjestäminen kiehtoo, ei ihan apinan raivolla, mutta kuitenkin. Kun koti on siisti, ajatus kulkee jotenkin vapaammin. Muotia on oppia järjestelyä kirjasta. Pepita aikoo siis hankkia kirjan, sellaisen vaaleanpunaisen.

Arkisia ohjeita sisältävät kirjat asuvat olohuoneen sohvakaapeissa. Pitänee raivata, että vielä yksi mahtuisi sisään.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Aarreaitta


Pepitan perheen kristallisali on nyt nyt valmis. Uutta on vain valaisin, valtaistuin, lattialaatat sekä keltaiset seinälaatat. Muut elementit on ostettu tai saatu käytettynä.

Soikea peili on pitkäaikaislainassa appiukolta, sillä jotain lainattuahan piti olla. Peili on erityisen hyvä siksi, ettei siitä näe kuvaansa liian tarkasti.

Pyykkikorina toimii Pepitan isän varastosta löytynyt vanha pullokori. Pajuteema jatkuu verhossa, joka on oikeasti liina, sattumalta aivan oikean kokoinen.

Jotain sinistäkin piti olla. Juuri se oikea sininen löytyy vanhan kehystetyn kuvan merestä.


Sisustushäkistä tuli mainio teline pikkupyykille. Selles-merkkinen lavuaari löytyi nettikirpputorilta kun seinien syklaamisävy oli päätetty. 


Kukkalaatat olivat löytyneet samalta nettikirpputorilta jo yli vuosi sitten. Ne saivat määrätä huoneen tyyliä ja värimaailmaa. Koska iso peili ripustettiin varsin korkealle laattojen vuoksi, laitettiin lapsia varten pieni kissapeili matalalle. Mies valitsi ja asetteli vanhat valokuvat pyyhenaulakon päälle. Syklaamiseinät päätettiin varjella ylenmääräiseltä tilpehööriltä.


Viimeinenkin silaus tuli kirpputorilta. Kun remontin loppu häämötti, Pepita löysi Bureau-kyltin vessan oveen. Kyllä, todellakin, toimistohan tämä on! Löytötavaratoimisto. 


torstai 11. helmikuuta 2016

Kukkia ja kontrasteja


Pepitasta on ihanaa leikkiä sisustussuunnittelijaa. Se on kuin morsiamen varustelua. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Jotain sinistäkin täytyy toki keksiä.

Vessan lattialle on heitetty uudet laatat. Mustaa, harmaata ja valkoista. Ja nettikirpputorilta löytyneestä vanhanaikaisesta kaapista tulee allaskaappi.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Kristallinkirkas idea vessasta


Kodin pienin huone, vessa, on muuttumassa Tuhkimosta prinsessaksi. Syklaamin sävy on jo  seinillä ja kristalliplafondi katossa, mutta vielä ei tilassa voi tehdä tarpeitaan eikä puuteroida nenäänsä.

Vessan tarkoitushan on imaista pienet ja isot hädät. Pepita on myös hiljaittain kuullut vinkin vessan käyttämisestä (lähinnä kai lasten) kiukun lievityksessä: pönttöön voi huutaa pahan olon ja sitten vetäistä sen viemärin syövereihin. Pepita on kyllä huolissaan vedenkulutuksesta, mutta ehkä kiukun voi huuhdella tavallisten jätösten yhteydessä.

Pepita on aina halunnut vessan, jossa on kristallivalaisin. Arjessa on oltava kimmellystä, siksi kodin arkisimmasta huoneesta tulee miltei koomisen kaunis.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Helmikuun verhot


Valon lisääntyessä olohuoneen helmiverho alkaa taas helmeillä. Huutokaupasta muutama vuosi sitten löytynyt tuhansien lasihelmien kokoelma on saanut olla yllättävän rauhassa lapsiperheen ikkunassa.

Jokin aika sitten Pepita huomasi, että tyylikkään naapurin ikkunassa oli pöytäliina. Idea oli niin helmi, että se oli pakko ottaa käyttöön omassakin ikkunassa. Helmiverhon kaveriksi päätyi kirpparilta löytynyt vaalea pitsiliina.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Huutia saduttomille illoille


Helmikuu on alkanut. Väripala nostaa esiin muutamia helmiä arjesta ja juhlasta.

Tämä kuva ehkä maailman pienimmästä kirjastosta Ruotsin Sigtunasta on omistettu Rouva Huulle, joka sai viime torstaina Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon. Pepitakin oli Tampereen Raatihuoneella iloitsemassa asiasta. Lasten kirjallisuuskasvatuskirjan kirjoittanut Huu kantaa huolta muun muassa lasten ja aikuisten yhteisten iltasatutuokioiden puolesta.