Leipää ja kullanmuruja

Juuri nyt elämä on täynnä rutiineja, arkea, leipää. Arki on kuitenkin ilolla höystetty. Vauva on 9 ja puoli kuukautta ja on oppinut konttaamaan ja nousemaan tukea vasten seisomaan. Oikein hyvällä tahdolla voi kuulla pikkuisen sanovan äiti.

Välillä myös hyppyjä ulkomaailmaan. Pepita kävi piipahtamassa Naivistit Iittalassa -näyttelyn Lasten juhlassa. Vauvakin näki nyt Pepitan kirjaan perustuvan Ilvekset kuin veljekset -nukketeatteriesityksen. Pepita myös maalasi hetken omien maalaustensa äärellä. Kullanmuru-maalaus jäi myyntiin Aula-Shoppiin.

Asiaa munankuoressa

Yhdessä, akryyli 2012

8-vuotias tuli koulusta ja sanoi tahtovansa katsoa TipuTV:tä. Taas uusi mediavouhotus, Pepita ajatteli ja pyöritti päätään. Ihmetys oli suuri, kun TipuTV sitten rävähti älypuhelimen ruudulle. Suoraa lähetystä 8-vuotiaan naapuriluokasta, hautomakoneen ääreltä, jossa ensimmäiset tiput olivat juuri kuoriutuneet.

Koulun pääsiäistipuprojekti ravisuttaa Pepitan tajuamaan, että uusi opetussuunnitelma on oikeasti tullut.

Värikästä pääsiäisaikaa Väripalalta!

Naivistinen muraali, uusi lehti

On aika raportoida eräästä taideprojektista, kuten Väripalalla jo vähän aikaa sitten lupailtiin. Seinämaalaus sopii seinäkuuhun. Pepita sai toteuttaa naivistisen muraalin Iittalan hyvinvointikeskus Sauvolan ulkoseinään Hämeenlinnassa. Asiasta uutisoi myös Hämeen Sanomat eilen.

Projektissa oli mukana Naivistit Iittalassa -säätiö, jonka Facebook-sivuilta voi palata ensimmäisen päivän työmaatunnelmiin.

Hyvinvointikeskuksen palvelut kokoavat Iittalassa eri sukupolvia saman katon alle. Siitä se idea sitten lähti. Lapsikarhu on kääntänyt uuden lehden kirjastaan ja kannustaa isoa karhua lukemaan kanssaan. Seniorikarhun kävelysauva on alkanut versoa uutta lehteä. Muraalin nimi onkin Uusi lehti. Sen myötä kääntyy varmasti uusi lehti myös Iittalan asukkaille, hyvinvointikeskuksen käyttäjille.

Heleän luonnoksen jälkeen Pepita sovelsi värit julkisivumaalien hillitympään värikarttaan sopivaksi. Tavoite on, että värit säilyvät haalistumatta pitkään ja että muraali sopisi ympäristöönsä. Tikkurilalta tuli tietoa maalien ominaisuuksista ja erä Kivisil-maaleja muraalin toteutukseen. Tikkurilan nettisivuilla onkin jo hieno kavalkadi muraaleja, joiden toteutusta maalifirma on ollut tukemassa.

Jo kesäkuussa Pepita merkkasi työmaalla teipein alueen, johon muraali tulee. Alue ei ollut mikään jättimäinen, leveys 2,5 metriä, korkeus 3,5 metriä. Luonnos siirrettiin ruutukaavan avulla seinään.

Muraalin maalaus sujui telineeltä. Pepitan apuna seinän äärellä oli taideopiskelijanuorukainen. Pepita sai siis maalit sekoitettuina ja lautasille annosteltuina. Aikamoista luksusta. Maalit olivat vesiliukoisia ja asianmukaiset suojavarusteet käytössä. Vauvavatsa mahtui maalarinhaalariin ja kykkiminen seinän äärellä onnistui vielä juuri ja juuri.

Pepita toivoi sateetonta ajanjaksoa, ei lomailuun, vaan työntekoon. Toive toteutui ja itse maalausprosessi oli viikossa ohi. Pepita iloitsi siitä, että oma käsiala toistui isossa pinnassa hämmästyttävän mutkattomasti. Ensimmäisen muraalin myötä uusi lehti on nyt käännetty naivistitaiteilijanakin.

Valmis muraali

Meillä kotona?

Bad hair day, akryyli 2016

Silloin kun on itsellä huonon tukan päivä, voi sukeltaa fantasiamaailmaan. Sisustuslehtien siistit kodit voimauttavat jollain oudolla tavalla, harovat sitä omaakin päätä seesteisemmäksi. Pepita nauttii erityisesti sellaisten kotien ihmettelystä, jossa on paljon tavaraa, mutta tavarat ovat harmonisesti esillä.

Jotkut kodit ovat täydellisyydessään kuin suurta aprillipilaa, joissakin näkyy elämän jäljet.

Tässä linkissä yksi poiminta, josta näkee, miltä meillakotona.fi voi näyttää.

Pepitan kirjasta nukketeatteria!

Kuva: Caius Andreas Bruun

Pepitan kirja Ilvekset kuin veljekset, (Lasten Keskus 2004) on päätynyt Nukketeatteri PikkuKulkurin nukketeatteriesitykseksi! Ensi-ilta on Annantalolla tiistaina 27.9. kello 18. Esitys on suunnattu 3-8 -vuotiaille. PikkuKulkuri on nimensä mukaisesti kiertävä nukketeatteri, jossa näyttelijäntyön hoitaa Ilpo Mikkonen. Esityksen on dramatisoinut ja ohjannut Teija Sivula, visualisoinut Heini Maaranen ja musiikki on Tapani Rinteen.

Pepita on kuullut väliaikatietoja projektin etenemisestä aika ajoin. Nukentekijän (kuten muidenkin tiimin jäsenten) ammattitaidosta Pepita oli täysin vakuuttunut, mutta silti tippa tuli linssiin, kun Pepita näki yläpuolella olevan kuvan näytelmän kohtauksesta. Miten hienosti onkaan tavoitettu kirjan tunnelma ja Otto-ilveksen hahmo! Pitsiä ja räsymattoa! Ah!

Esityksen materiaalivalinnat yhdistyvät kekseliäästi Pepitan kirjan kuvitukseen. Kuvituksessa Pepita on käyttänyt pehmeäsävyisen akryylimaalauksen rinnalla kollaasimateriaalia, kuten pilkkukankaita, undulaatinsulkia, siemeniä ja kakkupaperia.

Ilvekset kuin veljekset kertoo tarinan pienestä Otto-ilveksestä, jonka leopardi ja gepardi ovat yhdessä adoptoineet. Pilkkuja rakastavan Otto-pojan sopeutuminen ei ole helppoa. Enempää juonipaljastuksia ei tällä erää.

Koska tarinaan olennaisesti kuuluu pilkut, Pepita poikkesi ensi-iltavaateostoksilla. UFF:in alepäiviltä löytyi pilkullinen Noa Noan kietaisuleninki, 3 €. Pepita piristää mekkoa Rouva Huun polkunapilla.

Kirjojen elämänkaari on aina pieni arvoitus. Tämän ilveskirjan polku kulkee nyt hyvässä maastossa.

Sydämellä sisustettu

Pepita meni tänään ostamaan viisi sisustuslehteä tavaratalon lehtiosastolta. Myyjä katsoi kassalla vähän empien Pepitan nippua. Viisi kappaletta Unelmien Talo&Koti -lehteä, syyskuun numeroa. Miksi ihmeessä?

Vastaus löytyy lehden sivuilta 48-52. Kurkistus Pepitan perheen väri-ilottelukotiin ehti ilmestyä vielä juuri ja juuri ilokuun puolella.

Asian kunniaksi voisi tehdä vaikkapa rommikakkua, jonka resepti jutun yhteydestä löytyy. Ohje on peräisin Pepitan kummitädiltä vuosien takaa. Lapsena Pepita ihastui kummitädin loihtimaan kakkuun ja saikin sitten häneltä 7-vuotislahjaksi reseptin ja sydänvuoat. Siitä lähtien kakkua on ollut aina tarjolla juhlahetkissä, yleensä Pepitan äidin leipomana. Lehdessä näkyvä kakkukin hupeni jo jutuntekopäivän iltana pieneksi kaistaleeksi.

Pehmolle töitä?

Pehmo pyrkii elokuvanäyttelijäksi

Pepita teki tänään erikoisen työhakemuksen. Ei itselleen, vaan nallelle. Kesällä kuvattavaan uuteen Onneli ja Anneli -elokuvaan etsitään ehdokkaita pehmolelurooliin. Pepitan perheestä löytyi yksi fiksu ja filmaattinen, Pehmo-niminen nalle, joka ottaisi mielellään kesätyön vastaan. Pehmo on 32 senttinen, kudottu nalle, joka löytyi aikoinaan kirpputorilta. Pehmon valttina on aitous ja kotikutoisuus. Pehmot pärjää. Vai pärjääkö?

Työn etsiminen ei oikeasti ole nykyään mitään pehmojen hommaa. Onneksi Pehmo sai Pepitalta apua.

Livenä Iittalassa

Kuvittelija, akryyli 2016

Pepita maalasi siis eilen yleisön edessä Iittalan naivistinäyttelyssä reilun parin tunnin ajan. Väkeä oli liikkeellä mukavasti. Maalaaminen valvovien katseiden alla oli tietenkin erilaista kuin kotipesässä, mutta sujui yllättävän hyvin. Pieni Kuvittelija-maalaus tuli valmiiksi ja jäi näyttelyn aulaan myyntiin.

Suvikortin päivästä jäi käteen valttikortteja, joista lisää myöhemmin.

Maalauskeikalle Iittalaan!

Reissussa rähjääntyy, akryyli 2016

Pepita päätti pesäkuun kunniaksi jättää kotipesänsä hetkeksi ja matkustaa... Iittalan naivistinäyttelyyn.

Pepita maalaa taulujensa äärellä siis huomenna lauantaina klo 11.30-12.30 ja klo 15.00-16.00. Työskentelyn lomassa on mahdollista vaihtaa ajatuksia. 

Kuraattori Hannu Castrén esittelee näyttelyn klo 15. Näyttelyn facebook-sivulta voi lukea, että Lasimäellä tapahtuu muutenkin monenmoista huomenna, esimerkiksi viereisen koulun urheiluhallissa vietetään Suomen postikorttiyhdistys Apollon Suvikortin päivää.

Vaikka kesää ei olekaan juuri nyt ilmassa, sitä voi tulla aistimaan naivistisesta taiteesta! Reissussa aina rähjääntyy, mutta Pepita yrittää olla joutumatta ihan samaan kuntoon kuin kuvan baskeripäinen koira.

Mahtuuko kaikki kaaliin?

Hyvä kaali, akryyli 2016

Pepita on viime aikoina yrittänyt kasvattaa kaalia. Asioita kun on mielessä niin paljon, että kaikki ei millään meinaa mahtua kaaliin. Eilen Pepita lähti opettamaan aamukahdeksalta ja palasi kotiin vasta, kun tuntiviisari oli tehnyt täyden kierroksen. Tällaista on puhtikuussa. 

Hiljattain Pepita kuljetti maalauksensa Iittalaan ja päätyi samalla Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyn blogiin. Pepita sovitteli jo lintua puukoulun seinään, mutta hauska pikkuyllätys menee vielä hetkeksi mietintämyssyyn.

Olkkarissa käväisi telkkari

Pepita keräsi nurkistaan vuoden aikana syntyneet maalaukset yhteen ja teki viimeisiä silauksia Naivistit Iittalassa -näyttelyyn meneville töille. Puuhaa tuli ihmettelemään myös TV-kamera. Taltioituja hetkiä voi nähdä Yle 1:n Puoli seitsemän -ohjelmassa keskiviikkona 27.4.