Äiti, sinä olet tähti!

Pepita vietti äitienpäivän aattoa Tallinnassa, muun muassa Kumussa, nykytaidetta ja sydäncappucinoa siemaillen. Sillä aikaa mies ja lapset muokkasivat Pepitalle äitienpäiväaamun laulua:

Tuiki tuiki äitönen,

koko päivän sua katselen.

Lämpimänä loistat vaan,

sua kun halata mä saan.

Tuiki tuiki äitönen,

sulle suukon antelen!

Aamuinen jälleennäkeminen oli tavallista hilpeämpi. Olihan Pepita ollut perheensä luota poissa, kaukomailla, peräti puolitoista vuorokautta.

Pepita sai lahjaksi mansikoita. Tosin amppeliversiona, joten maistiaisia tulee vasta aikojen päästä.

Miten tukea lasten taidetta?

7-vuotiaan tikkutalo pääsi kahvilan ikkunaan.

Pepitan lasten näyttely on sunnuntaina viimeistä päivää Vohvelikahvilassa. Näyttelyn tärkein sanoma on lapsen kannustamisen ja lapseen uskomisen tärkeys.

Lapsen aloitteisiin vastaaminen vaatii toki aikuiselta herkistymistä ja ihan konkreettista taiteen tukemista, kehyksillä, ripustusideoilla ja maalaustelineillä.

Pyynikin hiekkarannalta pyydystetty valas.

7-vuotias pyydysti Pyynikin hiekkarannalta kesällä valaan. Toki se piti saada kotona kehyksiin. 5-vuotiaan naamio sopii vanhaan, pehmustettuun kultakehykseen. Pojan pullonkorkkikokoelmalle löytyi kirpparilta vanha kultasepänliikkeen sormuslaatikko. On tärkeää, että lapsen aarteet saavat paikan kotona.

5-vuotiaan lempparitarrakirja on ostettu Tiikerikaupasta. 

Taiteen tukemista on sekin, että huomioi työskentelymukavuuden. Pienten kuvantekijöiden on helpompi työskennellä ison pinnan kanssa telineen avulla. Näin harraskuun loppuun vielä pieni pala valkeakoskelaisten lasten harrastuksesta ja samalla Pepitan työstä. Valkeakosken kuvataide- ja käsityökoulun blogissa telineet kannattelivat pienten touhukkaiden tekijöiden luomuksia lokakuussa.

Lasten taidetta tuutin täydeltä!

Harraskuu alkoi jälleen. Pepita päätti koota pienen kahvilanäyttelyn lastensa taideteoksista. Tuutin täydeltä -näyttely on nyt esillä Vohvelikahvilassa Tampereella Ojakadulla tämän kuun ajan. 

Tuutin täydeltä -nimi sopi näyttelylle mainiosti. Pepita ripusti seinät niin täyteen kuin vain pystyi. Jokaisessa työssä on lappu, jossa on tekijän nimi ja tekohetken ikä, työn nimi ja tekniikka. 

Näyttelyn tarkoitus on innoittaa perheitä antamaan arvostusta lasten tekemille kuville ja antaa vinkkejä kotona tehtäviin taidepuuhiin.

Nuoret kuvantekijät itse pääsivät eilen illalla teostensa ja vohveleiden äärelle juuri ennen sulkemisaikaa. Näyttelystä vielä tarkempaa katsausta myöhemmin harraskuussa.

Voiko galleriassa tehdä mokan?

Kaupungin pienin kivitalo, Vohvelikahvila.

Pepita tykkää laittaa maalauksiaan esille kahviloihin, joissa ihmiset käyvät muunkin kuin taiteen vuoksi. Pepita pelkää, että ihmiset pelkäävät gallerioita. Ehkä ihmiset luulevat tekevänsä galleriassa mokan, jos eivät ymmärrä tai osta. Vaikka eihän kumpikaan ole pakollista.

Lokakuuksi muutama Pepitan maalaus pääsi tamperelaisen, Ojakadulla sijaitsevan Vohvelikahvilan seinälle. Pepitan mielestä hyvä kahvila on olohuonemainen levähdyspaikka. Parhaimmillaan maalaukset voivat soluttautua osaksi kahvilan tunnelmaa ja sisustusta.

Joskus maalaukset voivat sattumalta päätyä kahvittelijan blogiinkin mokkavohvelin nauttimisen lomassa. Tässä Aamukahvilla-blogissa Pepitan maalauksia vilahtaa MUSTAVALKOISINA. Värisyttävää.

Mutta entä ne galleriat ja arat asiakkaat? Galleriarintamalla on odotettavissa ihmisläheisiä uudistuksia. Pepita luki 1.10. Helsingin Sanomista, että Helsingissä vietetään tänä vuonna loka-, marras- ja joulukuun ensimmäisinä keskiviikkoina Galleriakeskiviikkoa, jolloin tapahtumaan osallistuvat galleriat ovat pidempään auki ja rohkaisevat kävijöitä rentoutuneeseen oleiluun taiteen keskellä.

Helsingissä on tajuttu jotain tärkeää. Galleriat pyrkivät siis olohuoneiksi! Lehtijutussa kerrottiin, että tapahtuman järjestäjän tekemän Facebook-kyselyn mukaan asiakkaat toivovat gallerialta mm. kahvitarjoilua. Siis mokkaa galleriaan? Mokan teko galleriassa ei varmasti ole moka. Varmasti asiakkaat rentoutuvat kahvikupin äärellä!