Pepita Ruutu tarjoilee väripalaa, josta saa voimaa kestää arjen harmautta. Välillä pitää olla väriä! Maistiaisia kodin sisustuksesta, naivistisesta taiteesta ja värikkäästä elämästä. Väripalalla saa leikkiä.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Ei mennyt niin kuin Strömsössä

Menee niin kuin Strömsössä, akryylimaalaus 2014

Pepita piipahti Andalusiassa. Erityisesti ulkomaanmatkat aiheuttavat kuulemma kateutta sosiaalisessa mediassa. Ymmärrettävää. Ehkä joku lukijoista olisi todella halunnut olla mukana, kun Pepita perheineen etsi ensimmäiseksi yöksi varattua hotellia ruuhkaisen ja kuuman Malagan kaduilla vuokra-autolla. Kaikki ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Etsinnässä meni aikaa. Tienviitat vilistivät silmissä. Teki mieli kylmää juotavaa. Ja kyllä, se kylmävaraaja oli jäänyt kotiin. Lapsia yökötti liikenneympyröissä. Helposti esiin tempaistavaa oksennuspussia Pepita ei ollut tullut pakanneeksi. Kun oksennuspussin valitsee hätäisesti tarjolla olevista pussinrähjistä, siinä voi olla reikä. Picasson syntymäkodin nurkilla määränpää oli jo aivan lähellä. Ja samassa Pepita päätyi takapenkille siivoamaan.

Kun vihdoin ja viimein edessä häämötti hotellin ovi hiljaisella sivukadulla, piti Pepitan hieraista silmiään. Kaksi sarvipäätä kytkettynä hotellin ovenpieleen. Oli siinäkin parkkipaikka! Puolen miljoonan asukkaan kaupunki ei ole mikään unelias maaseutukylä, jossa ammunsa voi jättää kadulle odottamaan kuin koiran. Sakkolappuhan tuosta olisi pitänyt kirjoittaa!




Selitys oudolle näylle tuli tuntia myöhemmin. Pepita perheineen tupsahti hotellista ulos etsimään ravintoa, hupsis, keskelle kulkuetta. Sarvipäät oli juuri valjastettu koristeellisten kärryjen eteen ja juhlapukuiset ihmiset marssivat ylväästi hotellin editse väkijoukkojen reunustamaa reittiä. Fiesta!



2 kommenttia:

  1. Meillä aina päätetään keitä ollaan Strömsöstä ja sitten leikitään sitä. Herra Puukenkä on yleensä puutarhurikukkamies Owe tai puumies Jim, hänelle jää myös oltavaksi ruokamies Paul. Minä olen askartelutäti Camilla ja ompelutäti Lee. Sellaista on elämä täällä, aika usein meneekin kuin Strömsössä, kun ei murehdi niistä seikoista, jotka ei ihan mene.

    Tästä Andalusiasta tuli mieleeni, oletko kuunnellut Vuohi-levyjä? Niitä joissa on Julia Vuoren kuvat ja Pessi Levannon laulut, heti kirjastoon, jos et, sielläkin ollaan Andalusiassa (muistaakseni).

    VastaaPoista